sunnuntai 31. elokuuta 2008

Italian ihana aurinko

Sininen kimaltava Välimeri, jylhät korkeat rannat, utuinen sininen taivas ja auringon lämpö. Tämä on lomaparatiisi, jossa nautin rennosta italialaisesta ilmapiiristä juuri nyt.

Keittiöstä kantautuva pastan, yrttien ja kasvisten tuoksu huumaa ja saa veden kielelle. Nyt ei lasketa kaloreita, vaan nautitaan italialaisista herkuista.

Onko tämä maailman kaunein saari. Kerron, kun palaan takaisin viikon päästä.


Kuvat: www. travelpod.com

perjantai 29. elokuuta 2008

Iho

Valokuvatorstain haaste on Iho.
Runotorstain myös

Iholla

Samettinen sammal leviää
graniittipylvään
kiven kovalle pinnalle

Vuodet patinoivat
lehmuksen kaarnapinnan
ja
Kutsumaton kosteus asuu
puutalon
auringon haurastuttaman maalipinnan alla

Iholla on elämää

torstai 28. elokuuta 2008

Wheels - Pyörät

Ecological cycling trips ended in a messy bicycle parking space.
Ekologiset pyöräilyt päättyivät sekavaan pyöräparkkiin.

Syksykukkijat

Päivänsini näyttää vielä elinvoimaiselta ja jaksaa kukkia. Nyt se on päivien pimentyessä muuttanut kukkimisaikatauluaan. Kukkia saa ihailla nyt myös päiväsaikaan. Olisiko kasvilla joku hämäräkytkin. Se tunnistaa aivan selvästi sateisen päivähämäryyden.

Syksyä kohti mentäessä aloittaa pinkki punahattu kukoistuksensa. Poudalla perhoset viihtyvät tämän kukan seurassa. Nyt sataa oikein ropisten.

Tänään nukkuvat perhoset koko päivän sateelta suojassa heinikon kätköissä. Poutapäivänä ne istahtavat kukkien väriloistoon. Tässä menossa herkutteluhetki kukkamesikennoissa.

Nämä keltaiset pikkuauringot ovat todellisia syksypäivän piristäjiä. Vaikka ne levittäytyvät liiaksi asti, ovat ne loppukesän suosikkejani. Niitä raaskii poimia sisälle maljakkoon ja kuivattaa siemenkotakimppuja talveksi terassille.

Aurinkoista mieltä sateiseen päivään.

tiistai 26. elokuuta 2008

Milanon messuilta uutuuksia

Sisustuksen uudet tuulet saavat alkunsa Milanon messuilta. Joka vuosi esitellään sisustusuutuuksia, joista osa jää elämään vuosiksi, muuttuu klassikoiksi ja osa unohtuu. Aina kuitenkin messuilta lennähtää vaikutteita tänne pikkuiseen Suomeen saakka. Kun seikkailin muutama päivä sitten Metropolitan Homen sivuilla, poimin sieltä muutamia Milano-2008 uutuuksia.

Kartellilta on tullut uusi Frilly-tuoli. Tässä se on keltaisena, joka on taas yksi tämän hetken väreistä. Materiaalina on polykarbonaatti. Kartellin tuoleissa on erinomainen istuinmukavuus, johtunee huippudesignereista.
Poliformin Park-divaani jatkaa runkorakenteesta tasoksi. Huomatkaa hauska seinäkuviointi. Senhän voisi toteuttaa magneettimaalilla ja -kirjaimilla tai maalatulle pinnalle tarrakirjaimin. Kekseliäs kirjoittaisi tällä idealla runon tai mietelauseen tyyliin, Oma koti kullan kallis. Eikös se pidäkin paikkansa, kallishan se koti on.
Tämä laatikosto on värikkään hauska ja pirteä työhuoneeseen, makuuhuoneeseen tai eteiseen.
Stack tekijänä Established and Sons.
Pitääkö tuolin huputuksen olla aina tiukka ja istuva. Eikö sitä voisikin tehdä vähän rypyttämällä rennosti. Ruusukangas sopii tähän tyyliin. Tuoli on Sharpei Cappellinilta.

Eriarvoisuus - lisääntynytkö

Syksyn merkit näkyvät jo

Yle Uutiset teki kyselyn eriarvoisuuden lisääntymisestä Suomessa. Otsikko, Köyhät kurjistuneet, rikkaat menestyneet, pitää paikkansa, mikään uusi ilmiö se ei ole. Alhaalta on vaikea ponnistaa omin voimin ylöspäin. Siihen tarvitaan apua. Yhteiskunnassamme harjoitetaan hyvää sosiaalipolitiikkaa verrattuna moneen muuhun länsimaahan. Apua pitäisi löytyä niille, jotka sitä tarvitsevat. Ei tarvitse kuin katsoa USA:n sosiaalipolitiikkaa niin eron huomaa selvästi.

Kohdentuuko apu oikein sitä tarvitseville. Eikö vahvempien tule huolehtia heikoimmista. Sosiaalietuuksien kohdentamisella ja sijoittamalla niitä juuri sinne missä apua tarvitaan, kohtaa apu tarvitsijan. Verotus on yksi keino kaventaa juopaa heikkojen ja vahvojen välillä.
Lapsiin ja nuoriin satsaus on kannattavaa. Siellä on tulevaisuutemme. Verotuksen eriarvoisuutta voitaisiin tasoittaa porrastamalla tulojen mukaan lapsilisät, päivähoitomaksut ja koulutusmenot. Porrastusten perusteena olisivat yhteenlasketut pääoma- ja ansiotulot. Kaikkein korkeimmalta tasolta leikkautuisivat nämä yhteiskunnan tukimuodot kokonaan pois.

Valkoisissa syysastereissa on hiven pinkkiä

Peruspalvelut ovat keskittyneet isoihin asutuskeskuksiin. Palvelujen ja hoitojen saanti on hidasta ja kustannukset nousseet. Eikö näidenkin palvelujen kohdalla sopisi tasoittaa eriarvoisuutta verotuksen keinoin. Maksatukset porrastettaisiin tulojen mukaan. Kaikkein alimmissa tulokertymissä palvelut olisivat ilmaisia. Hoitojonot lyhenisivät, kun ylimmissä tuloluokissa olevat siirtyisivät entistä enemmän yksityiselle puolelle.

Onko meistä jokainen oman onnensa seppä ? Uskon vielä, että Suomessa on mahdollista menestyä työtä tekemällä. Mutta eriarvoisuus nakertaa työpaikoilla. Toimitaan vahvempien ehdoilla ja itsekkäästi, hiljaisemmat ja heikommat unohtaen. Kilpailukyvyn rinnalle pitäisi nostaa yrityksen tärkein voimavara, työntekijät. Terve työpaikkahenki ja tasapuolisuus eivät maksa, päinvastoin ne säästävät yrityksille ja parantavat kilpailukykyä. Työpaikkapahoinvoinnin vähentyminen säästää yhteiskunnan verovaroin ylläpidettäviä terveydenhoitokustannuksia.

Pinkki syysasteri parhaimmillaan

Maaseutu vastaan kaupunki. Kun puhutaan syrjäseutujen eriarvoisuudesta, voisivatko kaupunkilaiset puhua syrjäseutujen etuoikeuksista. Niitä ovat luonto, sosiaalisesti rikas elämä, pienkoulut, stressittömyys, ruuhkaton liikenne, puhdas ilma, ruuan raaka-aineiden lähituotanto.
Pääasia on kuitenkin, että ihminen voisi olla täysin tyytyväinen ja onnellinen valitsemassaan asumismuodossa sekä kaupungissa että maaseudulla. Paremmasta haikaileminen on voimavarojen tuhlausta. Jokainen valitsee oman elämänsä puitteet.

Ajatteleeko näin vain ennakkoluuloton idealisti.

sunnuntai 24. elokuuta 2008

Makuuhuoneita

Luen silloin tällöin Metropolitan Home-sisustuslehtiä. Katselin makuuhuonesisustuksia. Olen suunnittelemassa jotain uutta piristystä makuuhuoneen värimaailmaan. Tällä hetkellä se on kokonaan ruskeasävyinen. Otsikkokuvassa iloitellaan väreillä. Limen/kellertävänvihreää, pinkkiä, vihreää ja turkoosia. Hyvin raikas kokonaisuus valkoiseen makuuhuoneeseen. Jo pelkät tyynyt tuovat uuden ilmeen. Turkoosin ja pinkin voisin siepata meillekin.

Tässä makuuhuoneessa on helmenharmaata ruudullisessa taftipeitossa. Sängynpääty on puuruutukehikko, jonka ruutuihin on pingotettu paksua kangasta.

Amerikkalaista hillityn rauhallista vihreää, hyvin levollista. Harmoninen kokonaisuus. Tämä makuuhuone on pohjaratkaisultaan aivan sama kuin meillä. Ikkunat, vuode, televisio ja yöpöydät kaikki samoilla paikoilla. Nurkkajakkaran tilalla meillä on kevyt nojatuoli.

Tummat pähkinäkalusteet, valkoiset tekstiilit, ripaus hentoa pastellinsinistä klassinen yhdistelmä. Pyöreät pallovalaisimet ovat erilainen ratkaisu tavallisesta yöpöytävalaisimesta.
Kokeilin omaan makuuhuoneeseen turkoosia. Peitto on luumunpunaista lähes tummaa ruskeaa samoin isot päätyyn nojaavat tyynyt, joissa luunvalkoiset hortensiankukat ja ripaus kultaa, ovat vanhaa ja jäävät entiselleen. Kokeilin vanhoilla tyynyillä turkoosin sävyjä. Vaaleaa pastelliturkoosia samettityynyissä ja voimakas turkoosi Kenzon kankaassa. Turkoosi sopii hyvin. Valitsen voimakasta turkoosia ja fucsianpinkkiä uusiin tyynyihin.

Vanhan nojatuolin turkoosiverhoilu jatkuu tyynyvalinnoista.

Elämän pituinen leikki


Ei vielä
leikki kesken on

Anna aikaa
etsin palat puuttuvat

Odota
vielä rakentamista on

Leikki jatkuu
-
kestää läpi elämän

Valokuvatorstain ja Runotorstain haaste - Keskeneräinen.

perjantai 22. elokuuta 2008

Torikierros

Torikierroksella tavallisena torstai-aamupäivänä oli hiljaista. Asiakkaita liikkui harvakseltaan. Monet olivat käyneet jo ennen yhdeksää. Läheisiltä työpaikoilta piipahdetaan torilla taas lounastauon aikana. Juuri ennen torin sulkeutumista vähän ennen kahta torimyyjät tyhjentävät myyntipöytiänsä alehinnoin. Silloin saa kilokaupalla hedelmiä, marjoja ja kasvkiksia muutamalla
eurolla. Tällä hetkellä on krysanteemitarjonta parhaimmillaan.

Salaatti- ja vihannespöydät notkuvat kasvisherkkuja ja mausteyrtit tuoksuvat.

Hedelmiä, marjoja, sieniä, juureksia. Tuoreet kasvisruoka-ainekset ovat tarjolla joka arkipäivä.

Näitä pitkiä "maalaisten" pöytärivejä on useita. Niistä saa taatusti suomalaista, pienpuutarhoissa kasvatettua syötävää. Kalatiskejäkään ei kannata ohittaa. Kalamestareilta saa ostoksien mukaan myös kalaruokavihjeet.
Torilla ovat tuotteet tuoreita ja rento ilmapiiri. Miksi jättäisin käyttämättä tämän vanhan kulttuuriperinteen. Tavataan torilla, kuten klisee kuuluu.

tiistai 19. elokuuta 2008

Elokuussa terassilla

Kävin läpi netin kuvakokoelmaani. Eilen ottamissani terassikuvissa on valkoista ja vihreää. Tämän vuoden väriskaalaa. Valkoisia pelargonioita, valkoisia petunioita, valkoisia miljoonakelloja. Päivänsini kukkii valkoisena, mutta myös pinkin ja sinisen sävyissä. Päivisin se on kuitenkin vihreänä. Sen tapana on avata kukat öisin ja niitä voi ihailla vielä aamulla.

Viime vuoden 2007 terassikuvissa elokuun alussa näkyi paljon pinkkiä. Pelargonioita, petunioita ja värikästä värinokkosta. Ahkeraliisat olivat valkoiset ja pikkuorvokit sinisiä. Aivan erilainen värimaailma ja tunnelma. Värit vaikuttavat tunnelmaan ja jopa tyyliin.

Mikä väriskaala ensi vuodeksi. Olisiko se sekoitus valkoista ja pinkkiä. Köynnöksiä edelleenkin. Olen jo aloittanut päivänsinen siementen kuivaamisen. Pidän niiden vihreydestä, joka siivilöi valoa kauniisti.

maanantai 18. elokuuta 2008

Välähdyksittäin...

Useassa blogissa kiertää haaste. Ota kirja käteen. Avaa se, laita sormi sivulle ja katso mikä sana on sormen alla. Kirjoita siitä. Tämä oli muistinvaraisesti kirjoitettuna haasteen sanoma. Leijonainen oli jatkanut löytämästään sanasta eteenpäin runojen tiellä. Se inspiroi minuakin.

Otin runokirjahyllystä päällimmäisen kirjan. Se oli Caj Westerbergin Kirkas nimetön yö. Tuo nimi on jo pieni runo, nimetön yö. Eivätkö kaikki yöt ole nimettömiä. Yö, jolla on merkitystä, onko se vain nimenarvoinen.

Avasin kirjan. Luonnollista on, että runokirjan sivulla katse osuu ensimmäiseen sanaan. Se on - välähdyksittäin
Välähdyksittäin
rakentuu päivä
Villakoira vastavalossa
aseman katoksen alla.
Kyyhkyset läpsähtelevät junan katolta
ilmaan.

Aamu herää ja poistuu nimettömän yön jälkeen päivään. Junan tavoin etenee päivä uuteen yöhön. Runosta tuli mieleeni ajanvirta, väistämättömästi etenevä. Sanasta välähdyksittäin sain mieleeni muistumia.

Välähdyksittäin
mieleeni nousevat lapsuusmuistot
Keväällä
mullan, puhkeavien lehtien,
orastavan ruohon
tuoksut
Kesällä
auringonpaiste, sateen jälkeen sateenkaari,
uimarannan lämmin suolta tuoksuva vesi,
makeat mesimansikat
Syksyllä
keltaiset viljapellot, kahiseva pellonsänki,
muuttolintujen parvet,
koulukirjojen uudet sivut
Talvella
joulu, valkoinen ensilumi,
hiihtolatu, kimaltava lumihanki,
pakkasen pauke, jäiden lähtö


sunnuntai 17. elokuuta 2008

Liljoja

Ostin sateisena lauantaipäivänä torilta liljoja. Ajattelinko piristää ja kaunistaa harmaan sateista viikonloppua. Ehkä sekin pitää paikkansa, mutta ostos oli kyllä enemmän hetken mielijohde. En voinut vastustaa näitä ihania kukkia.

Lilja on vanhimipia leikkokukkiamme. Ne edustavat tai symbolisoivat arvokkuutta, puhtautta ja jaloutta. Liljoja käytetään paljon kuoleman kohdatessa sekä surunvalittelukukkina että kukkavihkoina ja seppelekukkina haudoilla. Olisivatko syynä nuo edellämainitut symbolit.
Leikkokukkina ne ovat veistoksellisen kauniita ja ryhdikkäitä.

Tori oli juuri sulkeutumassa, kun kuljin kukkatelttojen ohi. Neljä liljaa kympillä. Valitsin kolme valkoista ja yhden viininpunaisen. Viinipunainen on täyteläinen ja hiukan erikoinen väri liljalle. Sain vielä kaksi oksaa kaupanpäälisiksi, olisivat jääneet viimeisiksi.

lauantai 16. elokuuta 2008

Diegon ja Marian tarina

Tänään lauantaina katsoin YLE TV1 Valoa ja varjoa dokumenttiuusinnan. Diegon ja Marian tarina alkoi v. 1936 Espanjan sisällissodan kynnyksellä. Tasavaltalaiset ja kansallismieliset aloittivat valtataistelun yhteiskunnan rakenteiden muuttamisesta oikeudenmukaisemmiksi. Diego ja Maria olivat juuri menneet naimisiin ja saaneet esikoisensa. Pieni tytär oli kahden kuukauden ikäinen, kun Diego aloitti taistelunsa Espanjan sisällisodassa.

Dokumentti kertoi Diegon ja Marian muistelemana tarinan sodasta ja sen seurauksista. Tarinaan kietoutui koko Espanjan sisäinen yhteiskunnallinen kehitys toisen maailmasodan kynnyksellä. Sisällissodassa hävinneet joutuivat teloitetuksi, vangeiksi tai pakenivat maasta Ranskaan. Pakomatkalle lähti myös Diego ja selvisi hengissä. Siitä alkoi yhdeksän vuotta kestänyt ero Mariasta. Ranskaan paenneet joutuivat keskitysleiriä vastaaviin olosuhteisiin. Espanjassa voittajana valtaan noussut Franco liittoutui Hitlerin johtaman saksalaisrmeijan kanssa. Franco antoi Hitlerille luvan tehdä pakolaisille mitä halusi. Diego joutui pakkotyöhön rakentamaan saksalaisille linnoituksia.

Tänä päivänä toistuvat edelleen näiden sotien tavoin samat tragediat. Perheet hajoavat, joutuvat erilleen tai jäävät ilman isää. Mikään ei ole muuttunut. Johtajien kiihkeä kansallismielisyys johtaa inhimillisiin katastrofeihin. Tällä hetkellä sotanäyttämönä edessämme on Georgia. Presidentti Saakasvili on liian kiihkokansallismielinen ison Venäjän reunalla. Etelä-Ossetian ja Abhasian ongelmat pitäisi ratkaista valtion sisällä omin voimin maltilla, suvaitsevaisuudella ja kaikki kansanryhmät huomioiden. Sehän ei enää ole mahdollista Venäjä on rientänyt pyytämättä sotkemaan Georgian itsenäisen yhteiskunnan sisäisiä asioita. Sota on syttynyt. Taas syntyy monta Diego ja Maria-tarinaa.

Diego ja Maria löysivät toisensa yhdeksän vuoden jälkeen. Entisessä kotikaupungissaan Almeriassa he käyvät muistelemassa menneitä aikoja. Rakkaustarinansa alkua, sodan kauheuksia ja eron tuottamaa tuskaa. Nämä tarinat eivät lopu koskaan.

Kuvat ovat Suomen Turusta, rakennukset ajoittuvat 1900-luvun alkupuolelle ennen toista maailmansotaa.

perjantai 15. elokuuta 2008

Sisustusmaku ratkaisee

Tämä Alvar Aallon vv 1936-7 suunnittelema Tarjoiluvaunu 900 jakaa mielipiteitä sisustusmaun mukaan. Yli 70-vuotias klassikko ihastuttaa ja vihastuttaa. Totta on, että tätä kalustetta ei voi aivan joka kotiin sijoittaa. Se vaatii sisustukselta samantyyppistä tyylijatkumoa. Rohkeat sisustajat voivat sijoittaa tarjoiluvaunun hyvin onnistuneesti värikkääseen moderniin kotiin. Väärä luulo on mielestäni se, että sisustuksen pitäisi olla karun pelkistetty ja pääosin valkoinen, jotta tämä sopisi.

Aivan samoin Yki Nummen Modern Art valaisimen voi sijoittaa erilaisiin sisustustyyleihin.
Vaasan Asuntomessujen hirsitaloissa näkyi monenlaista valaisinväkerrystä.
Lamellihirsiseinät olisivat olleet hyvä tausta juuri tämäntyyppisille moderneille valaisimille.
Tummien ja raskaiden kalusteiden asemasta hirsitaloihin sopivat hyvin Aallon kalusteet. Suomalaisesta koivusta valmistetut kalusteet suomalaiseen hirsitaloon. Sisustusmaku ratkaisee kuitenkin valinnoissa.

Tämä valaisin on pari vuotta sitten rantautunut Suomeen. Se on saavuttanut suuren suosion ja sitä löytyy jo hyvin monesta kodista. Tämä on Ferruccio Lavianin suunnittelema Bourgie, valmistaja italialainen Kartell. Tätä valaisinta en sijoittaisi hirsitaloon.

Sulassa sovussa sohvalla ovat Kenzon pinkki/harmaa tyyny ja 1840-luvulta William Morris, jonka tyynyissä ruskean sävyjä ja ripaus pinkkiä.

keskiviikko 13. elokuuta 2008

tiistai 12. elokuuta 2008

Tähän päivään

Matka jatkui kohti kotia lauantai-illan auringonlaskun aikaan. Pilvipeitteen takana kulki aurinko kohti uutta päivää maapallon vastakkaiselle puolelle. Taaksemme jäivät auringon kajo ja matkan muistojen kohteet.

Tämä maisema on ollut osa elämääni. Vietin lähes neljä vuotta elämästäni tässä maisemassa ja tuolla kauempana näkyvässä pihapiirissä. Kymmenvuotiaana muutin Enolaan, lapsuudenkodistani parinkymmenen kilometrin päähän. Lapsettomassa kodissa minua pidettiin kuin omaa lasta. Sain kuulla olevani ilon lähde ja päivän aurinko. Suuren sisarusparven keskeltä muutto oli minullekin mieluinen ja muistelen niitä aikoja hyvällä.
Nyt Enolaa ei enää ole, paikka on muiden koti. Kun näin taas nuo lainehtivat viljapellot, jotka kiertävät pihapiirin syleilyynsä. Mieleeni nousivat aurinkoiset kesät, mansikkapaikat ja uintiretket joen suvantoon. Pieni ja kapea joki virtaa halki viljavainioiden, kuvassa joesta näkyy vain vihreä rantatörmä. Joessa on pieni saari, jossa kasvoi mesimansikoita. Ne olivat tummanpunaisia, muodoltaan lakkaa muistuttavia, mehukkaita ja makeita. Kasvaakohan siellä vielä niitä.
Talvella peltoaukeaa kiersi hiihtolatu, sitä hiihdin joka päivä. Muistan, että aina oli paljon lunta, joka oli luistavaa ja se kimalsi pakkasessa.

Ohrapelto näyttää kullankeltaiselta. Vilja kypsyy aina samalla tavalla, mutta miten se näyttää vuosi vuodelta kauniimmalta. Kauempaa katsottuna tutut maisemat näyttävät arvokkaammilta kuin läheltä joka päivä katsottuna. Maaseudulta katoaa vähitellen vanha rakennuskanta. Onkohan syynä se, että siellä asuvat eivät näe sen arvoa ja kauneutta. Näkeekö kaiken kauempaa paremmin kuin läheltä.

Illan pimetessä huristimme harmaata asfalttitietä, joita reunustivat jättikokoiset kukkapenkit.
Ihailin valkoisten saunakukkien virtaa, jota jatkui lähes silmänkantamattomiin. Toivottavasti teiden pientareista vastaavat antavat kaikkien kukkien kukkia kulkijoiden iloksi.

maanantai 11. elokuuta 2008

Keltaista kultaa

Keltaiset syyshohdekukat ja siankärsämöt ilahduttavat heti eteisessä, saavat aurinkoisen kesämielen säästä huolimatta.

Mieltäni ilahduttivat myös kultakorttiluotot, jota sain Ilolla puutarhasta Lauralta ja
Appelsiinin tuoksua Auringonkukkametsältä. Luottoehtojen mukaan maksut on hoidettava seuraavalla tavalla.
1. Tunnustuksen voi antaa viidelle henkilölle
2. Joista neljä seuraavat blogiasi
3. Yhden täytyy olla uusi blogissasi ja asua eri paikassa (tai ihan toisessa maailmakolkassa)
4. Linkki siihen blogiin, jolta sait tämän tunnustuksen

Syysmaitiaiset ovat löytäneet sopivan kivenkolon ja kimppu keltaisia kukkia loistaa harmaiden kivien uumenista. Kun ihastelen noita kukkia, pohdin samalla kenelle lähetän luottokortin. Niille joilla sitä ei vielä mahdollisesti ole. Nimikoin nämä blogit luottokelposiksi.

Elinan Unelmia ja onnenpuuskia seesteinen ja kaunis blogi. Siellä ja Elinan Patiolla on mukava piipahtaa ihastelemassa kaikkea kaunista.
Sammakon Kasvimaalla seurailen mitä kaikkea voikaan kasvattaa ruokapöytään. Tänään luin kukista, joita ripotellaan salaattiin. Houkuttelevalta kuulostivat täytetyt kurpitsankukat. Tietoa ja taitoa pursuava blogi.
Kaisan Neuleblogi on huolellisesti toimitettu, kuten laatuinsinöörille kuuluukin. Olen erittäin ilahtunut, että neuloja muistaa piipahtaa meilläkin ja meidän Kotona keittiössä.
jl-Virtaavat ajatukset, sanojen kauneutta ja ajatusten virtaa on antoisaa lukea.
Itkupillin Bohemian itkupilli ~ nyhjäisyjä tyhjästä, ei sen takia, että asut maailman toisella puolella, vaan blogisi on mielenkiintoinen uusi tuttavuus. Mielipiteesi sivuavat omiani hyvinkin tarkasti.
Luottoa on teille kaikille muille lukijoillenikin, tervetuloa edelleenkin kotiini ja keittiööni. Ne, jotka eivät ole vielä kirjoittaneet kommenttilaatikkoon mitään, olisi mukava saada vaikka pienikin elonmerkki teiltä. Usein mietin, ketä täällä käy vai ovatko vain haamuja.

Parasta aikaa kukkivat pietaryrtit ja ojakärsämöt. Kukkansa pudottaneet maitohorsmat sopivat vielä tähän joukkoon. Loppukesän kukkakimpusta tulee näillä kukilla rehevä ja runsas.