tiistai 29. tammikuuta 2013

Kukkia, lasia ja oksia

 
 
Makuuhuoneen ikkunalla rönsyilee korallikaktus. Se selvisi talvesta, kun en kastellut liikaa.
Onnenapila ilmestyi syksyllä yllättäen samaan ruukkuun. Pitää kaivaa se pois ja istuttaa  omaansa.
Huomenna lähden puutarhaliikkeeseen. Sisäkukille haen lannoitteet ja ostan muutaman ruukun.
Korallikaktuksen sininen ruukku on vanha Arabian ruukku.
 
Olohuoneen ikkunalaudalta Riihimäen Lasin Tamara Aladinin Carmen kääntömaljakko vm 1964 ja Orreforsin  Lena Bergströmin Pastillo kulho.
 Takan vierustalla, isossa maljakossa, on metsästä kuivina kerättyjä männynoksia.
Eteisen piirongin päällä on itsemerkkaamani liina. Se oli lojunut keskeneräisenä muutaman kymmenen vuotta, kunnes innostuin ja merkkasin sen valmiiksi. Kesken jääneitä oli kaksi ja nyt molemmat ovat valmiita.
Olen haaveillut merkatusta tai ristipistokirjotusta sohvatyynystä. Etsiskelen materiaalia.
 

8 kommenttia:

  1. Kauniin sininen kukkaruukku ja aloin miettimään,että olisko tuota korallikaktusta kodin lähellä olevassa kaktuspuistossa.Kaunis tuo kirjailemasi liina:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tykkään tuosta korallikaktuksesta, tosin se eli pari vuotta hiljaiseloa, mutta nyt on lähtenyt kasvuun.

      Poista
  2. Korallikaktus on kyllä kaunis!
    Ja olet kyllä niin kauniin liinan tehnyt, se on sellanen vähän kuin vanhanaikainen kaunis liina.
    Kirpparilta olen niitä etsinyt ja joskus onkin onnistanut.
    Sohvatyynyt tulisi samalla tyylillä kyllä myös kauniit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tykästynyt merkkaamiseen, pitäisi saada joku työnalle.

      Poista
  3. Tuo merkkaaminen taitaa olla myös sellaista rentouttavaa puuhaa, en ole sitä tehnyt. Hiukan vain ristipistoja. Oksia olen myös ihastellut ja ajatellut niitä sisälle tuoda, taidankin kun sain energiaa kuvastasi. Niissäkin on niin kauniita värejä ja muotoja.
    Omani korallikaktuksen heitin pois, se kasvoi jotenkin niin ylisuureksi että en enää välittänyt siitä.

    Kevät tulossa jo kohta niitä multia tarvitaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varhaisteini-iässä olen merkannut ja nyt verestin taitoja. Pidin kovasti ja etsin nyt jonkun työn tehtäväksi.
      Minulla korallikaktus kitui pari vuotta, nyt on taas kasvanut.

      Poista
  4. Merkkaaminen on minulle outo sana tässä yhteydessä, kirjonnaksi sitä ennen meillä sanottiin. Vai onko niillä joku tietty ero, minun suomen kieleni kun on aika tavalla vanhentunutta? Tekisi itsekin mieli taas aloittaa tuo homma pitkästä aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merkkaamisesta meilläpäin puhuttiin, mutta kirjonta lienee oikea sana. Merkkaaminen tarkoittaa tosiaan muutakin.
      Se on rentouttavaa.

      Poista